Elokuun 2. päivänä 2020 pidetyillä kesäjuhlilla muistettiin kunniakirjalla seuran pitkäaikaisia aktiiveja.
Taivassalo-Seura muisti pitkäaikaisia aktiiveja
Meidän Taivassalo -valokuvakilpailun voittajat ja palkitut
Meidän Taivassalo -valokuvakilpailuun tuli yhteensä 88 valokuvaa. Kuvissa pääosassa ovat merellinen rauha, sinisenharmaat usvan värit sekä mystinen valon ja varjon leikki. Taivassalon kunta, Vakka-Suomen Sanomat ja Taivassalo-Seura arvioivat kukin tahoillaan kolmeen sarjaan jakautuneita valokuvia ja lopputulos yllätti, sillä eniten pisteitä kertyi selkeästi samoille valokuville. Lue lisää…
Yllättävä lahjoitus ja museon avajaiset
Muistelmia seuran ja museon alkuvaiheista, osa 2/2
Taivassaloseura oli saanut hankittua museorakennuksen ja esineiden keruu oli käynnissä, mutta muuten seuran toiminta oli vähäistä. Työmaata olisi ollut, sillä rakennus oli huonokuntoinen ja olisi vaatinut laajalti pikaista korjaamista. Varoja ei ollut edes lainan korkojen maksuun; toiminta näytti hiipuvan jo heti alkuunsa. Lue lisää…
Monien vaiheiden kautta Taivassalo-Seuran perustamiseen
Muistelmia seuran ja museon alkuvaiheista, osa 1/2
Rauni Nummelin mainitsee Taivassalo-Seuran 30-vuotishistoriikissaan vuonna 1990, että ajatus kotiseutumuseon perustamisesta syntyi jo vuonna 1957. Ajatuksen ”virallisti” valtuuston päätös perustaa museotoimikunta, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Santeri Kleemola ja sihteeriksi Onni Laukkanen. Museon paikaksi suunniteltiin vanhaa pappilaa, kirkon lainamakasiinia tai Ketolaa. Lue lisää…
Vellikello soi yli sadan vuoden tauon jälkeen
Taivassalo-Seuran johtokunnan jäsen Tarmo Päivärinta esittelee hymyssä suin uusinta kunnostustyötään, nimittäin Viiasten kartanon vanhaa vellikelloa. Kello on ollut säilytyksessä kartanomuseon vintillä ja tiettävästi se on ollut käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä viimeksi 1800 – 1900-lukujen taitteessa. Lue lisää…
Museovirastolta avustusta suolamakasiinin korjaukseen
Marjuksen rannassa sijaitseva ja Taivassalo-Seuran omistuksessa oleva suolaspuar eli suolamakasiini on rakennettu vuonna 1848. Vuosiluku on kaiverrettu makasiinin alla olevaan kivijalkaan. Rakennuspaikka on mahdollisesti ollut merkityksellinen, sillä ympäröivään kallioon on kaiverrettu useita vuosilukuja 1800-luvun alusta saakka. Rakennus edustaa harvinaisuutta, koska suurin osa muiden kalasatamien vastaavat rakennukset ovat hävinneet tai korjattu siten, ettei niiden alkuperäistä rakennuskantaa ole enää jäljellä. Lue lisää…
60 vuotta kotiseututyön hyväksi
Taivassalon kunnan historiaa ja perinteitä vaaliva Taivassalo-Seura viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan. Seura ylläpitää kesämökkiläistenkin suosiossa olevassa kunnassa Taivassalon museota eli Viiasten kartanoa ja järjestää kesällä erilaisia kulttuuritapahtumia pääosin vapaaehtoisten voimin. Juhlavuoden päätapahtumaa on tarkoitus viettää kartanomuseolla 2. elokuuta, jolloin tulee kuluneeksi päivälleen 50 vuotta museon avajaisista.
Lue lisää…
Topoteekki avattu
Taivassalon topoteekki on avautunut julkiseen käyttöön 10.12.2018. Avaushetken aineiston tilanne oli se, että kuvia oli saatu julkaistua 128 kappaletta, tekstejä neljä kappaletta, äänitteitä kuusi ja vielä erikseen luokiteltuna kahdeksan valokuvaa ihmisistä.
Suurin haaste on ollut vanhojen valokuvien ajallinen kohdistaminen ja siihen liittyvät tiedot ovat todella tervetulleita. Myös joidenkin kuvien ihmiset, paikat ja tapahtumat kaipaavat tarkennuksia tietoihin.
http://taivassalo.topoteekki.fi/ linkistä pääset Taivassalon topoteekkiin, toivottavasti aineistosta on sinulle hyötyä. Kohteiden määrä kasvaa sitä mukaan, kun saamme niitä digitoitua ja julkaistua niitä topoteekkiin.
Mikäli sinulla on Taivassaloon liittyvää aineistoa, jonka haluat tuoda myös muiden tietoon, niin ota yhteyttä Taivassalo-Seuran arkistonhoitajaan.
Miellyttäviä hetkiä Taivassalon historiallisiin tapahtumiin.
Kotiseutukorut suunnitteilla
Vuoteen 2015 siirrymme mielenkiintoisin tapahtumin. Syksyllä 2014 Viiasten tilan pellosta on löytynyt mm. pronssinen karhunhammasriipus, iso kulkunen ja historiallisen ajan rahoja. Rahat ajottuvat 1500-1700 luvuille. Museovirasto on tutkinut esineet ja halunnut säilyttää ne siellä, ainakin toistaiseksi. Koska löytöpaikka sijaitsee lähellä tunnettua keskiaikaista säteriä ja kylänpaikkaa, Museovirasto ei tässä vaiheessa suosittele enempiä kaivauksia löytöpaikalla tai sen läheisyydessä ennen kuin arkeologi on tarkastanut paikan ja arvioinut sen luonteen muinaisjäännöksenä.
Pellosta löytyneen karhunhammasriipuksen pohjalta muotoilija ja muinaistekniikka-artesaani, korutaiteilija Johanna Iso-Järvenpää (www.vaskikaarme.fi) on aloittanut kotiseutukorujen suunnittelutyön. Toinen koru tulee olemaan rintaneula tai riipus, jonka mallina käytetään Taivassalon vaakunassa olevaa laivaa. Kotiseutukorut julkistetaan ja niiden myynti aloitetaan Silakrysäyksessä 4.7.2015.