60 vuotta kotiseututyön hyväksi

Taivassalon kunnan historiaa ja perinteitä vaaliva Taivassalo-Seura viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan. Seura ylläpitää kesämökkiläistenkin suosiossa olevassa kunnassa Taivassalon museota eli Viiasten kartanoa ja järjestää kesällä erilaisia kulttuuritapahtumia pääosin vapaaehtoisten voimin. Juhlavuoden päätapahtumaa on tarkoitus viettää kartanomuseolla 2. elokuuta, jolloin tulee kuluneeksi päivälleen 50 vuotta museon avajaisista.

Vallitseva pandemia on pakottanut kesän ohjelmasuunnittelun verkkoympäristöön. Muilta osin suunnitelmat etenevät kuitenkin normaalisti ja mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon, mikäli niitä vielä on kesäkauden käynnistyessä.

Seuran aktiivit ovat kovia konkareita ja monet ovat tehneet työtä kotiseutuyhdistyksessä jo useita vuosikymmeniä. Seuran puheenjohtajana toimiva Inga Grönlund kertoo kotiseututyön olevan lähellä sydäntä.
– Taivassalon historiasta löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempaa tarinaa ja alueen merkitys Suomen historiassa on vaikuttava. Oma sotilaallinen laivakunta, laivanrakennus ja kalastus sekä kartanot ja rusthollit olivat arkipäivää Taivassalossa, ja kunnan läpi kulki myös Suuri Postitie 1600-luvulta alkaen. Haluan olla osaltani säilyttämässä tätä rikasta historiaa ihmisten mielissä.

Kotiseutupäivien juhlapuhujana Juha Hurme

Toistaiseksi Viiasten kartanomuseo on tarkoitus avata yleisölle kesäkuun alussa. Kesälle on luvassa mm. näyttelyitä museon väentuvassa, joka toimii myös kahvilana. Juhlavuosi huipentuu 2. elokuuta Viiasten kartanolla pidettäviin kotiseutupäiviin. Tapahtuma sisältää monipuolisen kattauksen alueen historiaa, muun muassa erilaisten työnäytösten, näyttelyiden ja esitysten voimin. Kartanomuseon puistossa pidetään myös juhlajumalanpalvelus.
– Meillä on kunnia saada kotiseutupäivien juhlapuhujaksi Finlandia-palkittu kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme. Halusimme tilaisuuteen mukaan henkilön, joka osaa arvostaa paikallishistorian vaalimista ja tuntee Suomen historiaa, jossa Taivassalollakin on merkittävä osa. Sopivaa puhujaa ei tarvinnut miettiä pitkään ja olemme iloisia, että Hurme suostui vieraaksemme, Inga Grönlund kertoo.

Museo perehdyttää paikallishistoriaan

Kartanomuseon nykyinen päärakennus on rakennettu 1779.

50 vuotta täyttävän Taivassalon museon eli Viiasten kartanon historia alkaa 1370-luvulta. Kartanon omisti Garp-Karpelainen-Carpelan suku aina vuoteen 1796 saakka, jonka jälkeen se siirtyi Wittfoothien suvulle. Kartanossa kerrotaan vierailleen ainakin Kustaa IV Adolf ja Kustaa Vaasa.

Taivassalo-Seura osti kartanon 1961 ja se avattiin yleisölle museona 1970. Museon mittava 8 500 kappaleen esineistö kertoo havainnollisella tavalla paikallisesta kartanokulttuurista ja historiasta, jossa erityisesti merenkulku ja kalastus ovat olleet tärkeässä osassa. Myös puuastioiden valmistus on aina kuulunut Vakka-Suomeen, kuten nimikin kertoo. Puuastioita ja silakkaa riitti Taivassalosta vientiin asti ja esimerkiksi Tukholmaan vietiin parhaimpina kalavuosina 1 000 tynnyriä silakkaa. Museosta löytyy myös runsaasti eri ammattien esineistöä ja mielenkiintoista kouluihin liittyvää tietoutta kiertokouluajoista alkaen.

Julkaistu 11.4.2020