{"id":2396,"date":"2026-07-06T06:43:13","date_gmt":"2026-07-06T04:43:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/?p=2396"},"modified":"2026-07-06T06:47:13","modified_gmt":"2026-07-06T04:47:13","slug":"ahaisten-lampuoti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/?p=2396","title":{"rendered":"Ahaisten lampuoti"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t

<\/p>\n

FUNKTIOTEORIAN KVASIKONFORMISET KUVAUKSET JA AHAISTEN LAMPUOTI   Koonnut ja kirjoittanut :   Olli Laurila<\/p>\n

<\/p>\n

 Uskoisin otsikossa mainitun huippumatematiikan k\u00e4sitteen olevan kaikille lukijoille t\u00e4ytt\u00e4 hepreaa, kuten my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kirjoittajalle. Ahaisten kyl\u00e4 sijaitsee toki Taivassalossa ja lampuoti on vanha nimeke vuokratilalliselle. Jos n\u00e4ille otsikon asioille pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4, niin vilkaskaan mielikuvitus ei tuottaisi tulosta ja teko\u00e4ly tilttaisi. Mutta joskus reaalimaailma linkitt\u00e4\u00e4 mahdottomasta mahdollisen.<\/p>\n

<\/p>\n

Matematiikan tutkimuksen ja kehitt\u00e4misen suuria nimi\u00e4 Suomessa olivat Rolf Nevanlinna ja Lars Ahlfors 1920\u2014luvulta alkaen. Tutkimust\u00f6ill\u00e4\u00e4n he nousivat maailman matemaatikkojen eliittiin ja j\u00e4ttiv\u00e4t sinne pysyv\u00e4n j\u00e4ljen. Nevanlinna hoiti professuureja eurooppalaisissa yliopistoissa, Ahlfors sen sijaan teki pitk\u00e4n uran (1946\u20141977) Harvardin matematiikan professorina jenkeiss\u00e4. Molemmat matematiikan nerot antoivat saavutuksistaan kaiken ansion yhdelle ja samalle nimelle \u2014 Ernst Lindel\u00f6f. Nevanlinna on kuvannut suhdetta n\u00e4in: \u201d Viel\u00e4 nytkin, vanhuuden i\u00e4ll\u00e4, tuskin kuluu p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin kokiessani ep\u00e4varmuutta ty\u00f6teht\u00e4vien edess\u00e4 en ajattelisi, mitenk\u00f6h\u00e4n Ernst Lindel\u00f6f t\u00e4llaisessa tapauksessa menettelisi\u201d.<\/p>\n

<\/p>\n

Lars Ahlfors sai vuonna 1936 kansainv\u00e4lisen Fieldsin mitalin, matematiikan Nobeliksi kuvatun palkinnon. Se oli juuri perustettu ja Ahlfors oli sen ensimm\u00e4inen saaja. Suomen Kuvalehden haastattelussa tuore palkittu Ahlfors ei kertonut itsest\u00e4\u00e4n sanaakaan, vaan ainoa matemaatikko, josta h\u00e4n suostui puhumaan, oli Ernst Lindel\u00f6f. \u201dH\u00e4nen ansiotaan ovat kaikki kunnia ja saavutukset, joihin suomalaiset matemaatikot ovat p\u00e4\u00e4sseet\u201d. Kuka oli t\u00e4m\u00e4 mestarien mestari?<\/p>\n

<\/p>\n

Professori Ernst Lindel\u00f6f (1870\u20141946) nosti suomalaisen matematiikan tutkimuksen ja kehityksen kansainv\u00e4liselle huipulle, ja h\u00e4n oli tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 alan suurien nimien kanssa viett\u00e4en vuosia ulkomaisissa yliopistoissa. Lindel\u00f6fin ansiokkaat ty\u00f6t funktioteorian parissa ja h\u00e4nen kouluttamansa 1900-luvun kotimainen matemaatikkopolvi, k\u00e4rkinimin\u00e4 Rolf Nevanlinna ja Lars Ahlfors, ovat luoneet kest\u00e4v\u00e4n tukijalan matematiikan teorioiden kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Nerokkaan matematiikan professorin ja pedagogin is\u00e4 oli Lorenz Lindel\u00f6f (1827\u20141908), matematiikan ja t\u00e4htitieteen professori, valtiop\u00e4iv\u00e4mies kolmessa eri s\u00e4\u00e4dyss\u00e4, aatelinen, aateliss\u00e4\u00e4dyn maamarsalkka, yliopiston rehtori ja kouluylihallituksen p\u00e4\u00e4johtaja. Lyhyesti kuvattuna aikansa merkitt\u00e4vin valtioneuvos ja huippulahjakas tiedemies, eik\u00e4 ole syyt\u00e4 ihmetell\u00e4, ett\u00e4 poika Ernst jatkoi is\u00e4ns\u00e4 jalanj\u00e4ljiss\u00e4. Mutta aateloidun Lorenzin isois\u00e4 oli Taivassalon Ahaisten lampuoti Antti Juhaninpoika. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmetyst\u00e4, miten n\u00e4in huikea s\u00e4\u00e4tyloikka ja huippulahjakkuuden puhkeaminen vaatimattomista oloista on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollista.<\/p>\n

<\/p>\n

Professori Lorenz Lindel\u00f6fin ja lampuoti Antti Juhaninpojan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 yksi sukupolvi, jossa piilee ratkaisun avain, tien raivaaja \u2014 Juhana Antinpoika.  Suomen huippumatematiikan yksi p\u00e4\u00e4juuri on kiistatta Taivassalon Ahaisten kyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Ahaisten rusthollin lampuotitilaa hoitivat 1700-luvun loppupuoliskolla Antti Juhaninpoika ja Maria Mikaelintyt\u00e4r. Ratsutila oli Pomreenin veljesten hallussa, Bengt toimi inspektorina ja Axell oli kornetti eli ratsuv\u00e4en v\u00e4nrikki. Rusthollilla oli 1\u20132 vuokratilallista lampuotia ja 1 rakuunan sotilastorppa, lis\u00e4ksi lukuisa joukko palvelusv\u00e4ke\u00e4. 1700\u2014luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 syntyneet Antti ja Maria olivat tulleet Ahaisiin 3 lapsensa ja Antin vanhan is\u00e4puolen kanssa vuonna 1784. Perhe oli tavanomaista rahvasta, jotka kirjoitustaidottomina piirsiv\u00e4t tarvittaessa puumerkkins\u00e4 asiapapereihin. Er\u00e4\u00e4nlaisena poikkeuksena voi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 oli aina ollut jokin side s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isiin. Kiinnostuksen kohteemme, vuonna 1777 syntynyt Juhana, tuli maailmaan ja vietti ensimm\u00e4iset vuotensa Kahiluodon s\u00e4teritilan (von Knorring) torpassa, muutaman vuoden Vehaksen rusthollin (ratsumestari kapteeni Blom) Kristil\u00e4n torpassa ja sitten vuodesta 1784 l\u00e4htien aikuisik\u00e4\u00e4n asti Ahaisissa. Lampuoti hoiti omia vuokratiluksiaan ja teki sovitut taksv\u00e4rkit rusthollille. Perheell\u00e4 oli apuna vuosittain 1\u20133 apulaista. Juhana-pojalla oli 2 sisarusta, vuonna 1773 syntynyt Maria ja 1779 syntynyt Liisa (Elisabeth). Juhana oli siis ainoa poika eli itseoikeutettu ja oikeastaan velvoitettu is\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6n jatkaja, vanhempiensa vanhuuden turva.<\/p>\n

<\/p>\n

Juhanan tulevaisuuden maisema oli kuitenkin toinen. Tuskinpa h\u00e4n kielt\u00e4ytyi auttamasta vanhempiaan torpan t\u00f6iss\u00e4, mutta haave oli muualla. Opinnot houkuttelivat ja nimenomaan papiksi. Juhanan vuonna 1828 kirjoittamassa lyhyess\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkerrassaan pappismatrikkelia varten kuvataan, miten h\u00e4nen hyv\u00e4 muistinsa her\u00e4tti huomiota jo lapsuudessa. H\u00e4n oppi varhain lukemaan ja kirjoittamaan, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suomen kielt\u00e4, vaan my\u00f6s ruotsia. El\u00e4m\u00e4nkerta ei kerro kuka Juhanalle ruotsia opetti, mutta ainakin Ahaisten rusthollin Pomreenit, Haksit, Starkofit ja heid\u00e4n lapsensa olivat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ruotsin kielen taitoisia. Saaristo oli muutenkin viel\u00e4 ruotsivoittoista. Omaehtoiselle ruotsin kielen opiskelulle ei voi n\u00e4hd\u00e4 muuta motiivia kuin unelman opiskelusta. Sen hallitseminen oli 1700\/1800-lukujen vaihteessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys koulutukselle ja sosiaaliselle nousulle. Juhanan vanhemmille ajatus oli kuitenkin yksinkertaisesti mahdoton, heill\u00e4 ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaisia mahdollisuuksia kustantaa poikansa koulunk\u00e4ynti\u00e4, jatko-opinnoista puhumattakaan. Heid\u00e4t on kirjattu n\u00e4in\u00e4 vuosina Ahaisten rusthollin vaivaisiksi, el\u00e4teiksi, ilman edellytyksi\u00e4 hankkia edes omaa elantoa. Asumuksena oli edelleen rusthollin ns. vanha torppa.<\/p>\n

<\/p>\n

Jotain muuta piti keksi\u00e4. Juhana l\u00e4hetettiin oppipojaksi er\u00e4\u00e4n r\u00e4\u00e4t\u00e4lin hoiviin ja vaatturin opissa vier\u00e4hti joitain vuosia. Vuoden 1798 k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 joulukuussa Juhana on ollut todistamassa naapurinsa sotilastorpan riita-asiassa ja t\u00e4ll\u00f6in h\u00e4net on mainittu r\u00e4\u00e4t\u00e4lin kis\u00e4llin\u00e4 nimelt\u00e4 Johan Lindl\u00f6f. Samoin henkikirjaan vuonna 1800 Juhana on kirjattu kotitaloonsa pit\u00e4j\u00e4n r\u00e4\u00e4t\u00e4li Johan Lindl\u00f6fin\u00e4. Aiemmassa kirjallisuudessa (Tieteen aatelia) Lindl\u00f6f nimi on liitetty vasta yo-opiskelu vaiheeseen, mutta se on siis jo aikaisempaa perua ja se on pohjana tulevalle professoripolvien Lindel\u00f6f nimelle. Taivassalossa siihen aikaan sukunimi\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t ainoastaan s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset, sotilaat sek\u00e4 osin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset ja talonpojat.<\/p>\n

<\/p>\n

Vuosisadan vaihduttua Juhanalla oli ik\u00e4\u00e4 jo 23 vuotta ja kouluhaave roikkui edelleen toteutumattomana. Varmaankin vaatteiden parsimisesta oli j\u00e4\u00e4nyt jotain kukkaron pohjalle, joka mahdollisti ratkaisevan askeleen ottamisen. Juhana jatkoi aloittamaansa itseopiskelua yksityisoppilaana t\u00e4ht\u00e4imen\u00e4\u00e4n yo-tutkinto ja pappisura. Ylioppilastutkinnoista merkitt\u00e4v\u00e4 osa suoritettiin 1800-luvun alussa yksityisopetuksen avuin. N\u00e4in etenkin s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isperheiss\u00e4, joilla oli varaa palkata kotiopettaja. Juhanalle ainoa kouluvaihtoehto olisi ollut Turun katedraalikoulu, mutta se olisi tarkoittanut vuosien yht\u00e4jaksoista asumista ja toimeentuloa Turussa. Tieteen aatelia-kirjassa mainitaan kyll\u00e4 Juhanan menneen katedraalikouluun ja suorittaneen sen 3 vuodessa. H\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan l\u00f6ydy koulun vuosikertomuksista ja yo-tutkintoon Juhana on hyv\u00e4ksytty nimenomaan yksityistodistuksella, ei koulun oppilaana. Uskoisin Juhanan tehneen vuosina 1801\u20141804 p\u00e4tkitt\u00e4isi\u00e4 yksityisopintojaksoja ja sitten v\u00e4liaikoina h\u00e4n on palannut kotiinsa Taivassaloon ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n voimia ja rahaa. N\u00e4it\u00e4 oppeja h\u00e4n on lyhyesti kuvannut saaneensa sek\u00e4 maalla ett\u00e4 Turussa. Yksityisopetusta silloisessa p\u00e4\u00e4kaupungissa antoivat p\u00e4\u00e4osin akatemian (yliopisto) oppilaat, jotka sill\u00e4 osin rahoittivat opintojaan. N\u00e4in tuli my\u00f6s Juhana tekem\u00e4\u00e4n Akatemiaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n. Ei ole mahdotonta, ett\u00e4 yksityisopetusta olisi saanut my\u00f6s Taivassalossa. Jopa hyvin l\u00e4hell\u00e4 Ahaisten kotitorppaa eli J\u00e4rppil\u00e4n kartanossa. My\u00f6s Uudessakaupungissa oli kotiopettajaksi kykenevi\u00e4. Oli opetusta sitten Turussa tai Uudessakaupungissa niin matkat sujuivat helposti veneell\u00e4, joka v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys oli pit\u00e4j\u00e4n jokaisessa taloudessa. Ja ainahan saattoi ly\u00f6tt\u00e4yty\u00e4 markkinoille tai torille menevien matkaan.  Lyhyess\u00e4 pappisluetteloa varten tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkerrassaan (1828) Juhana on kuvannut n\u00e4it\u00e4 opiskeluajan taloudellisia vaikeuksia: \u201dJatkuva ja kova k\u00f6yhyys pani usein tielleni esteit\u00e4, mihin sitten k\u00e4\u00e4nnyink\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n

<\/p>\n

Ylioppilastentti oli suullinen ja siin\u00e4 k\u00e4ytiin l\u00e4pi l\u00e4hinn\u00e4 latinan kielen taitoa ja kristinopin kappaleiden tuntemusta, pohjana tietysti yksityistodistuksessa kuvatut muut el\u00e4m\u00e4ntaidot, kyky ja halukkuus. Kes\u00e4kuussa 1804 Juhana Lindl\u00f6f oli Turussa professori Johan Gadolinin tentiss\u00e4. V\u00e4heksym\u00e4tt\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n Juhanan tietotaito tasoa, niin yleisesti pidettiin nimenomaan Gadolinin tentti\u00e4 niin helppona, ett\u00e4 esimerkiksi Turun katedraalikoulun oppilaat saattoivat menn\u00e4 kuulusteluun jo kesken lukuvuoden. Juhanan tentti meni l\u00e4pi ja samalla aukeni tie yliopistoon eli Turun Akatemiaan pappislinjalle.<\/p>\n

<\/p>\n

Pappisopinnot alkoivat syksyll\u00e4 1804 ja ensimm\u00e4isen saarnansa h\u00e4n on pit\u00e4nyt linnakirkossa jo lokakuussa samana vuonna ja suomeksi, kuten my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4t opiskeluaikaiset saarnat.<\/p>\n

<\/p>\n

Taloudelliset ongelmat muodostuivat Turussa l\u00e4hes ylitse p\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6miksi ja Juhana joutui tuon tuostakin keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lukunsa ja palaamaan Taivassaloon. Kotiseudulla h\u00e4n hankki lis\u00e4tienesti\u00e4 \u201drokottajana ja sitten pormestarin lasten kotiopettajana\u201d. Rokotuskampanja liittyi tuoreeseen mullistavaan Jennerin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n isorokko rokotukseen, jota aloitettiin levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa vuodesta 1802 alkaen. Taivassalossa ilmeisesti ensimm\u00e4iset rokotteet annettiin vuonna 1804, jolloin 107 lasta sai isorokko suojan. Seuraavana vuonna pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 rokotettiin 141 henkil\u00f6\u00e4 ja 1806 119. Rokotusoppiin Juhana on todenn\u00e4k\u00f6isesti tutustunut Turussa ja oli sitten kotipit\u00e4j\u00e4ss\u00e4\u00e4n muiden mukana pelastamassa ihmisi\u00e4 tappavan taudin uhkalta. Juhanan mainitsema kotiopetuksen antaminen pormestarin lapsille lienee samoin tapahtunut Taivassalossa. J\u00e4rppil\u00e4n kartanoon muutti vuonna 1807 ainakin osaksi vuotta Porin pormestari Karl M\u00f6rtengren (tuli hoitamaan is\u00e4ns\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen kartanoa) perheineen. Pormestarin lapset olivat niin\u00e4 vuosina koulu\/opiskeluik\u00e4isi\u00e4 ja ehk\u00e4 tulleet jo aiemminkin isovanhempien luokse J\u00e4rppil\u00e4\u00e4n. Juhana on Turun opiskeluvuosinaan kirjattu Taivassalossa rippikirjaan Hilloisten Isotaloon (Hillois storg\u00e5rd) eli h\u00e4n on niin\u00e4 vuosina 1805\u20141810 asustanut osan vuotta Hilloisissa, osin ehk\u00e4 kotonaan Ahaisissa vanhempiensa luona ja ehk\u00e4 my\u00f6s J\u00e4rppil\u00e4ss\u00e4. Kaikki em. paikat kuitenkin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan.<\/p>\n

<\/p>\n

Opintojen katkeamisista huolimatta Juhana valmistui papiksi suurin piirtein samassa tahdissa kuin muutkin vuonna 1804\u20141805 aloittaneet. Kauan unelmoitu pappisvihkimys toteutui joulukuussa 1810, 33\u2014 vuotiaana. Ensimm\u00e4inen ty\u00f6paikka l\u00f6ytyi kotipit\u00e4j\u00e4st\u00e4, Kustavin kappeliseurakunnan apulaisena. Kortteeriksi luontui Siusholmin (Siusluoto) s\u00e4teritila, jolla asui my\u00f6s kappalainen Tenlenius perheineen.<\/p>\n

<\/p>\n

Lopulliset j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset Taivassalolle Juhana j\u00e4tti vuonna 1813, tultuaan valituksi Karvian kappalaiseksi ja sielt\u00e4 edelleen Jalasj\u00e4rvelle 1828. Ahaisten kotitorpasta Juhanan sisarukset olivat my\u00f6s l\u00e4hteneet, Maria naimisiin Lemmityn Kirstil\u00e4\u00e4n ja Liisa Lokalahdelle. Vanhukset Antti ja Maria kitkuttelivat vaivaisina Ahaisten torpassa ja Antti hukkui vuonna 1816, \u00e4iti menehtyi 1820.<\/p>\n

<\/p>\n

Ahaisten lampuotin poikaa Juhanaa ei voi pit\u00e4\u00e4 min\u00e4\u00e4n erikoislahjakkuutena, ylioppilas 27\u2014vuotiaana ja pappi 33\u2014vuotiaana. Poikkeuksellisen sitke\u00e4 ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4haluinen h\u00e4n ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 oli. Vaikeuksista huolimatta Juhana hilasi itsens\u00e4 korkeammalle sivistystasolle ja silotti tien tulevien sukupolvien tieteen aatelille.<\/p>\n

<\/p>\n

PS. T\u00e4m\u00e4 tarina on vastine ekonomisti ja poliitikko Juhana Vartiaisen kommentille Iltalehdess\u00e4 3\/2026; \u201d Akateeminen koulutus on yh\u00e4 selvemmin periytyv\u00e4\u00e4, eik\u00e4 kouluttamattomista tai k\u00f6yhist\u00e4 oloista nouse lahjakkaita nuoria \u201d.<\/p>\n

<\/p>\n

KA\/digihakemisto\/Vehmaan ja Ala-Satakunnan renovoidut tuomiokirjat 1795\u20141805.<\/p>\n

<\/p>\n

KA\/digihakemisto\/Taivassalon srk v\u00e4est\u00f6rekisterikirjat 1749\u20141820.<\/p>\n

<\/p>\n

KA\/digihakemisto\/l\u00e4\u00e4nintilit\/henkikirjat Taivassalo 1795\u20141813.<\/p>\n

<\/p>\n

HY\/Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20141852. Verkkoversio.<\/p>\n

<\/p>\n

Iltalehti 24.3.2026.<\/p>\n

<\/p>\n

Lehto Olli: Tieteen aatelia. 2008.<\/p>\n

<\/p>\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FUNKTIOTEORIAN KVASIKONFORMISET KUVAUKSET JA AHAISTEN LAMPUOTI   Koonnut ja kirjoittanut :   Olli Laurila  Uskoisin otsikossa mainitun huippumatematiikan k\u00e4sitteen olevan kaikille lukijoille t\u00e4ytt\u00e4 hepreaa, kuten my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kirjoittajalle. Ahaisten kyl\u00e4 sijaitsee toki Taivassalossa ja lampuoti on vanha nimeke vuokratilalliselle. Jos n\u00e4ille otsikon asioille pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4, niin vilkaskaan mielikuvitus ei tuottaisi tulosta ja teko\u00e4ly tilttaisi. Mutta … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Ahaisten lampuoti”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[51],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2396"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2396"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2400,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2396\/revisions\/2400"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}