{"id":1275,"date":"2020-07-25T09:47:47","date_gmt":"2020-07-25T06:47:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/?page_id=1275"},"modified":"2020-07-25T10:02:33","modified_gmt":"2020-07-25T07:02:33","slug":"yllattava-lahjoitus-ja-museon-avajaiset","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/?page_id=1275","title":{"rendered":"Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 lahjoitus ja museon avajaiset"},"content":{"rendered":"\n

Muistelmia seuran ja museon alkuvaiheista, osa 2\/2<\/strong>

Taivassaloseura oli saanut hankittua museorakennuksen ja esineiden keruu oli k\u00e4ynniss\u00e4, mutta muuten seuran toiminta oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Ty\u00f6maata olisi ollut, sill\u00e4 rakennus oli huonokuntoinen ja olisi vaatinut laajalti pikaista korjaamista. Varoja ei ollut edes lainan korkojen maksuun; toiminta n\u00e4ytti hiipuvan jo heti alkuunsa.

Kunnanvaltuusto p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan joulukuussa 1964 antaa seuralle 700 markan avustuksen lainan korkojen maksuun sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 toiminta saadaan k\u00e4yntiin. Piristymist\u00e4 tapahtuikin v\u00e4h\u00e4n: valittiin uusia henkil\u00f6it\u00e4 hallitukseen, perustettiin toimikuntia, j\u00e4rjestettiin viljan- ja rahanker\u00e4ys.

Ker\u00e4ykset tuottivat yhteens\u00e4 2 922 markkaa, joten akuutit maksut saatiin hoidettua ja rahaa j\u00e4i muuhunkin. Ei toki isompiin remontteihin. Vuoden 1968 vuosikokouksessa todettiin, ett\u00e4 museorakennuksen katto on niin huonossa kunnossa, ett\u00e4 rakennus ja siell\u00e4 olevat esineet ovat vaarassa tuhoutua. P\u00e4\u00e4tettiin pyyt\u00e4\u00e4 seurakunnalta vanhaa pappilaa huonekalujen siirtoa varten ja lainamakasiinia muille esineille. Vaikeudet siis jatkuivat, mutta lamaantuneen toiminnan takia mit\u00e4\u00e4n ei tapahtunut.

Onneksi ei, voidaan t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sanoa, sill\u00e4 vuoden 1969 vuosikokouksessa ilmoitettiin, ett\u00e4 tilallinen Ensi \u00d6sterman<\/strong> on luvannut lahjoittaa kattotiilet ja kunnostaa museorakennuksen katon, jos seura maksaa kolmelle miehelle yhden p\u00e4iv\u00e4n palkan. Tieto on varmasti ilahduttanut tuon vuosikokouksen osallistujia, ja t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se tuntuu aivan ratkaisevalta avuntarjoukselta, jotta voitiin edet\u00e4 muissa kuvioissa. Samassa vuosikokouksessa valittiin uusi johtokunta, joka l\u00e4hti Santeri Kleemola<\/strong> puheenjohtajanaan laatimaan korjaussuunnitelmaa.

Johtokunnassa aloitti tuolloin Rauni Nummelin<\/strong>, jonka ty\u00f6 museonhoitajana, seuran sihteerin\u00e4 ja rahastonhoitajana jatkui yli 30 vuotta. H\u00e4n oli ollut mukana jo Taivassaloseuran perustamiskokouksessa. Mutta yh\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n alkoi olla poissa kotoa museon asioiden takia vuodesta 1968. N\u00e4in muisteli h\u00e4nen poikansa Jouko Nummelin<\/strong> ja arveli, ett\u00e4 keskeinen syy museotouhuihin hakeutumisessa oli se, ett\u00e4 \u201dis\u00e4 ei osannut olla joutilaana\u201d. Eli oli ty\u00f6maa, joka tarvitsi tekij\u00e4\u00e4, ja tekij\u00e4, joka oli innokas toimimaan. Toki tarvittiin my\u00f6s kiinnostusta vanhan s\u00e4ilytt\u00e4miseen, rakennusten, esineiden, valokuvien, tarinoiden jne. T\u00e4h\u00e4n Rauni Nummelinia innoitti varmaankin lapsuuden kasvuymp\u00e4rist\u00f6, Uudessakaupungissa sijaitseva Sundholman kartano, jossa h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli puutarhurina.

Rauni Nummelin ajoi vuosikymmenten aikana varmaan tuhansia py\u00f6r\u00e4reissuja kodin ja museon v\u00e4lill\u00e4. Perhe j\u00e4i usein toiseksi n\u00e4iss\u00e4 kuvioissa. Museotonttu-nimitys annettiin Nummelinille ensin v\u00e4h\u00e4ttelymieless\u00e4; kaikki eiv\u00e4t arvostaneet museoty\u00f6t\u00e4 ollenkaan. Mutta v\u00e4hitellen ter\u00e4vin k\u00e4rki arvostelulta alkoi taittua, ja alettiin arvostaa museota ja huomata Rauni Nummelinin sen kehitt\u00e4miseksi tekem\u00e4 ty\u00f6. Ja h\u00e4n ei tehnyt t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, kuten ei varsinaisen ty\u00f6uransa ty\u00f6t\u00e4k\u00e4\u00e4n, huolimattomasti, vaan kaikki tehtiin tarkasti asiantuntijoiden apua k\u00e4ytt\u00e4en. Tapa taisi joskus \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 joitakin, mutta nyt meill\u00e4 on museo, jota kaikki kiitt\u00e4v\u00e4t. Ei Rauni Nummelin itselleen halunnut kiitoksia, Viiasten museo oli h\u00e4nen syd\u00e4menasiansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ennen rakennuksen kunnostust\u00f6iden alkua kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1970 pidettiin neuvottelutilaisuus, jossa mukana vasemmalta Santeri Kleemola, Rauni Nummelin, Isto Kauhanen, Reino Mattila, Irja Sahlberg, Markku T\u00e4htinen ja Raimo Lehtonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Museorakennuksen korjaust\u00f6it\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin jatkaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1970. Ennen t\u00f6iden alkua pyydettiin asiantuntija-apua Turun kaupungin historialliselta museolta. Sen l\u00e4hett\u00e4min\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t maisteri Irja Sahlberg<\/strong>, konservaattori Reino Mattila<\/strong> ja hum. kand. Isto Kauhanen<\/strong> antamassa korjaus- ja entis\u00f6intiohjeita. T\u00f6it\u00e4 tekiv\u00e4t ammattimiesten lis\u00e4ksi talkoolaiset yhteens\u00e4 yli 1600 tuntia. Varat palkkoihin ja tarvikkeisiin saatiin lahjoituksina yksityisilt\u00e4 ja yhteis\u00f6ilt\u00e4.

Elokuun 2. p\u00e4iv\u00e4 1970 museo avattiin ensi kertaa yleis\u00f6lle. Kartanon 18 huoneesta oli tuohon menness\u00e4 saatu kunnostettua yhdeks\u00e4n ja toisen kerroksen keskivinttiin oli rakennettu n\u00e4yttelykorokkeet. Museoesineit\u00e4 oli saatu ker\u00e4tty\u00e4 1800 kappaletta. Avajaisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 museossa vieraili yli 200 ihmist\u00e4. Museon pihalla Taivassalon Nuorisoseura esitti huvin\u00e4ytelm\u00e4n Kenraali-paraati<\/em>. Vuodesta 1970 l\u00e4htien museo on ollut avoinna kes\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa.

Lue jutun ensimm\u00e4inen osa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.

Julkaistu 25.7.2020<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muistelmia seuran ja museon alkuvaiheista, osa 2\/2 Taivassaloseura oli saanut hankittua museorakennuksen ja esineiden keruu oli k\u00e4ynniss\u00e4, mutta muuten seuran toiminta oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Ty\u00f6maata olisi ollut, sill\u00e4 rakennus oli huonokuntoinen ja olisi vaatinut laajalti pikaista korjaamista. Varoja ei ollut edes lainan korkojen maksuun; toiminta n\u00e4ytti hiipuvan jo heti alkuunsa. Kunnanvaltuusto p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan joulukuussa 1964 antaa … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 lahjoitus ja museon avajaiset”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1275"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1275"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1284,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1275\/revisions\/1284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}