{"id":1260,"date":"2020-07-17T23:08:35","date_gmt":"2020-07-17T20:08:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/?page_id=1260"},"modified":"2020-07-25T09:53:08","modified_gmt":"2020-07-25T06:53:08","slug":"monien-vaiheiden-kautta-taivassalo-seuran-perustamiseen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/?page_id=1260","title":{"rendered":"Monien vaiheiden kautta Taivassalo-Seuran perustamiseen"},"content":{"rendered":"\n

Muistelmia seuran ja museon alkuvaiheista, osa 1\/2<\/strong>

Rauni Nummelin<\/strong> mainitsee Taivassalo-Seuran 30-vuotishistoriikissaan vuonna 1990, ett\u00e4 ajatus kotiseutumuseon perustamisesta syntyi jo vuonna 1957. Ajatuksen \u201dvirallisti\u201d valtuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6s perustaa museotoimikunta, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Santeri Kleemola<\/strong> ja sihteeriksi Onni Laukkanen<\/strong>. Museon paikaksi suunniteltiin vanhaa pappilaa, kirkon lainamakasiinia tai Ketolaa.

Museon perustamiseen ja historian kirjoittamiseen liittyv\u00e4t asiat olivat toki olleet kunnanvaltuustossa esill\u00e4 aikaisemminkin. 4. joulukuuta 1945 kokouksessa luettiin puheenjohtaja Ilmo Suojasen<\/strong> kirje, jossa h\u00e4n tuo esille Taivassalon historian kirjoittamisen tarpeellisuuden. P\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 puheenjohtaja ottaa yhteytt\u00e4 Jalmari Saariseen<\/strong>, joka selvitt\u00e4\u00e4 kustannuksia, hankkeen laajuutta ynn\u00e4 muuta.

23. maaliskuuta 1950 valtuutettu Onni Laukkanen ehdotti museon perustamista esimerkiksi edell\u00e4 mainittuun lainamakasiiniin ja yhteisty\u00f6n tekemist\u00e4 Santeri Kleemolan kanssa, jolla on jo laajat esinekokoelmat. P\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 kunnanhallitus ottaa yhteytt\u00e4 Santeri Kleemolaan.

27. syyskuuta 1952 kokouksessaan k\u00e4siteltiin taas Onni Laukkasen ja muiden kirjelm\u00e4\u00e4 kotiseutumuseon aikaansaamiseksi. Valtuusto asetti toimikunnan asian eteenp\u00e4in viemiseksi, mutta kokoonpanoa ei ollut kirjattu p\u00f6yt\u00e4kirjaan.

10. elokuuta 1953 kokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 opintoretki Kalannin kotiseutumuseoon. Osallistujiksi valittiin Santeri Kleemola, V\u00e4in\u00f6 Majander<\/strong>, Kaino Heino<\/strong> ja Onni Laukkanen.

17. joulukuuta 1954 kokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin varata 60 000 markkaa Taivassalon historian kirjoittamiseen. M\u00e4\u00e4r\u00e4rahan merkitt\u00e4vyytt\u00e4 on vaikea arvioida, mutta vertailla voi samassa kokouksessa VPK:lle my\u00f6nnettyyn 100 000 markkaan ja Sotainvalidit-yhdistykselle my\u00f6nnettyyn 350 000 markkaan. Yhteenvetona voisi todeta, ettei yhdenk\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainitun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen etenemist\u00e4 tai seurantaa mainita seuraavissa kokouksissa. Ellei sellaisena sitten pidet\u00e4 Rauni Nummelinin mainitsemaa museotoimikunnan perustamista vuonna 1957.

Perustettava kokous oli kutsuttu koolle kunnantalolle 24. huhtikuuta 1960 kello 12. Kokouksesta oli ilmoitettu Vakka-Suomen Sanomissa, Uudenkaupungin Sanomissa ja Uudessa Aurassa. Lis\u00e4ksi oli l\u00e4hetetty kirjallinen kutsu noin 40 asianharrastajalle tai yhteis\u00f6lle. Kokouksessa oli l\u00e4sn\u00e4 19 osallistujaa. Alustajaksi oli kutsuttu kirjailija F.M. Karrakoski<\/strong> kertomaan kotiseutuyhdistystoiminnasta yleens\u00e4 ja agronomi Viljo Filppula<\/strong> kertomaan asiasta luonnonsuojelun kannalta. Keskustelun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tettiin yksimielisesti perustaa kotiseutuyhdistys nimelt\u00e4 Taivassaloseura r.y.

Ensimm\u00e4iseen hallitukseen valittiin kuusi vakinaista ja kuusi varaj\u00e4sent\u00e4: opettaja Lori-Kristiina Manner<\/strong>, maanviljelij\u00e4 Pentti Palletvuori<\/strong>, entinen em\u00e4nt\u00e4 Evi Wittfooth<\/strong> ja maanviljelij\u00e4 Urho Salminen<\/strong>, varalle maanviljelij\u00e4 Kaino Heino, maanviljelij\u00e4 V\u00e4in\u00f6 Majander, opettaja Oliver Tamlander<\/strong>, rovasti Oiva Kojo<\/strong>, kunnansihteeri Olavi M\u00e4kel\u00e4<\/strong> ja maanviljelij\u00e4 Artturi Pietil\u00e4<\/strong>. Omassa kokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajaksi Onni Laukkasen ja sihteeriksi Olavi M\u00e4kel\u00e4n.

Taivassaloseuran perustamisen t\u00e4rkein syy oli varmaan oman museotoiminnan aikaansaaminen. Siit\u00e4 kaavailuja ja paikkavaihtoehtoja oli ollut esill\u00e4 kunnanvaltuuston kokouksissakin. Silloin ei viel\u00e4 tiedetty, millainen mahdollisuus hankkeelle tarjoutuisi 1960-luvun alussa. Innokas kotiseutumies Santeri Klemola oli kuullut, ett\u00e4 Sirkka<\/strong> ja Heikki Wittfooth<\/strong> aikovat purkaa Viiasten kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen, ja h\u00e4n toi Taivassaloseuralle ajatuksen rakennuksen ostamisesta. Asiassa edettiin, kunta antoi tarvittavan k\u00e4sirahan, kaupat tehtiin vuonna 1961, ja vuoden 1962 alussa kartanorakennus siirtyi seuran haltuun.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taivassaloseura osti 1961 Viiasten kartanon museorakennukseksi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Voitiin aloittaa esineiden keruu. T\u00e4ss\u00e4 asiassa Santeri Kleemolan rooli oli keskeinen. H\u00e4nell\u00e4 oli itsell\u00e4\u00e4n jo laajat kokoelmat, sill\u00e4 h\u00e4n oli ainakin 18-vuotiaasta k\u00e4ynyt huutokaupoissa ja ker\u00e4nnyt esineit\u00e4. Yhten\u00e4 kannustimena h\u00e4nell\u00e4 varmaan oli \u00e4idin ohje siit\u00e4, ettei mit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6kelpoista saa heitt\u00e4\u00e4 pois. Mit\u00e4 tahansa saatetaan tarvita. Taivassalolaiset tiet\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n Santeri Kleemolan harrastuksen; h\u00e4nt\u00e4 autettiin, mutta varmaan v\u00e4lill\u00e4 ihmeteltiinkin. Rahaakin n\u00e4ihin hankintoihin kului, joten kotoa taisi tulla v\u00e4lill\u00e4 sanomista. Toisena, vahvana innoittajana Santeri Kleemolalla oli kauneuden n\u00e4keminen esineiss\u00e4. Ne vieh\u00e4ttiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 taiteellista miest\u00e4, ja usein h\u00e4n esittelikin mini\u00e4lleen Sirpa Kleemolalle<\/strong> hankintojensa kauneutta. Kun Viiasten kartanorakennus oli ostettu, alkoi Santeri Kleemola hankinnoissaan t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 sinne. \u201dT\u00e4m\u00e4n min\u00e4 vien Viiasiin, t\u00e4llaista siell\u00e4 ei viel\u00e4 ole.\u201d Paljon h\u00e4n vei tavaroita my\u00f6s omista kokoelmistaan.

Lue jutun toinen osa t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a>

Julkaistu 17.7.2020 <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muistelmia seuran ja museon alkuvaiheista, osa 1\/2 Rauni Nummelin mainitsee Taivassalo-Seuran 30-vuotishistoriikissaan vuonna 1990, ett\u00e4 ajatus kotiseutumuseon perustamisesta syntyi jo vuonna 1957. Ajatuksen \u201dvirallisti\u201d valtuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6s perustaa museotoimikunta, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Santeri Kleemola ja sihteeriksi Onni Laukkanen. Museon paikaksi suunniteltiin vanhaa pappilaa, kirkon lainamakasiinia tai Ketolaa. Museon perustamiseen ja historian kirjoittamiseen liittyv\u00e4t asiat olivat toki … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Monien vaiheiden kautta Taivassalo-Seuran perustamiseen”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1260"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1260"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1260\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1283,"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1260\/revisions\/1283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taivassalo-seura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1260"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}